Katse taaksepäin vuoteen 2023

Vuosi 2023 keskuspankkikapitalismissa oli yllättävä ja omatkin kulunutta vuotta koskeneet ennusteeni taisivat mennä enemmän tai vähemmän vihkoon.

Jouluviikko on alkanut ja sehän tarkoittaa, että vuosi 2023 on jo kalkkiviivoilla. Siispä on jälleen hyvä hetki katsoa taaksepäin niihin ennustuksiin, jotka esitin viime vuoden lopulla keskuspankkikapitalismin kehityssuunnista. Tapani mukaan haarukoin silloin tulevaa Keskuspankkikapitalismi-uutiskirjeen uudenvuoden kirjeessä. Tiivistettynä skenaarioni vuodesta 2023 oli seuraavanlainen:

1. Vuonna 2023 läntiset taloudet ajautuvat odotettua syvempään taantumaan viimeistään kesän jälkeen.

2. Rahapolitiikkaa joudutaan vuoden lopulla keventämään merkittävästi, jotta vieläkin pahempi suhdannepudotus pystyttäisiin välttämään.

3. Finanssipolitiikka on länsimaissa neutraalia tai kiristävää, kunnes taantuman tullessa automaattiset vakauttajat eli verotulojen lasku ja sosiaalietuusmenojen nousu tekevät siitä elvyttävämpää. Päätösperäiset toimet ovat sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa kuitenkin varovaisia.

4. Rahoitusolosuhteet kiristyvät läpi vuoden ja erityisesti yritysten sekä kotitalouksien tilanteesta tulee vuoden loppuun mennessä erittäin vaikea, kunnes rahapolitiikan keventäminen taas alkaa auttaa.

5. Asuntomarkkinat, rakentaminen, teollisuuden investoinnit ja kaikki korkoherkkä taloudellinen toimeliaisuus sukeltavat merkittävästi erityisesti vuoden 2023 jälkipuoliskolla niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.

Viiden kohdan listaa silmäillessä ei voi olla päätymättä tulkitaan: jokseenkin vihkoonhan se ennustaminen viime vuoden lopulla meni. Katsotaanpa kuinka oikeasti kävi:

1. Vuonna 2023 läntiset taloudet eivät todellakaan ajautuneet odotettua syvempään taantumaan. Yhdysvaltojen talous vieläpä vältti taantuman kokonaan, vaikka viime vuoden lopulla kaikki sijoittajat, makrotalouden asiantuntijat ja heidän äitinsä olivat varmoja taantuman saapumisesta. Vuoden 2023 lopulla Yhdysvaltojen talous kiihdytti suorastaan lentoon, murskaten viime vuosikymmenien BKT-kasvuennätyksiä. Euroopassakin, sekä euroalueella että Isossa-Britanniassa, taantuma jäi maltilliseksi eli jokseenkin odotetun kaltaiseksi. Mitään alasuuntaista yllätystä ei tälläkään puolella Atlanttia nähty.

2. Rahapolitiikkaa ei jouduttu vuoden 2023 lopulla keventämään muutoin kuin hieman ennakoivassa viestinnässä. Toki koronnostot päättyivät suurten keskuspankkien osalta kesän jälkeen, mutta varsinaisia keventäviä toimia ei vielä nähty. Koska reaalitalouden veto säilyi Yhdysvalloissa erittäin hyvänä ja Euroopassa odotetun huonona, eikä erityisesti työmarkkinoilla tapahtunut nopeaa heikentymistä, keskuspankit saattoivat istua käsiensä päällä vuoden 2023 loppuun asti. Näin siitäkin huolimatta, että euroalueella inflaatio tuli alas odotettua nopeammin vuoden toisella puoliskolla.

3. Finanssipolitiikka oli Yhdysvalloissa läpi vuoden yksityisen sektorin taloustuntemuksiin nähden vahvasti elvyttävää. Erityisesti vuoden 2022 lopulla lukkoon lyöty vihreän siirtymän investointiohjelma tai oikeammin verotukiohjelma IRA (Inflation Reduction Act) sekä kireän rahapolitiikan seurauksena nousseet liittovaltion bruttokorkomenot ajoivat Yhdysvaltojen valtion alijäämät selvästi odotettua suuremmiksi. Samalla yksityisiä investointeja ennen kaikkea teollisuudessa saatiin liikkeelle todella runsaasti. Näin finanssipolitiikka puski kokonaiskysyntätilanteen Yhdysvaltojen taloudessa suorastaan erinomaiseksi, mikä yksinään saattoi jo estää taantuman tulemisen. Euroopassa finanssipolitiikka oli vuonna 2023 huomattavasti varovaisempaa ja esimerkiksi euroalueen valtioiden yhteenlasketut julkisen sektorin alijäämät BKT:hen suhteutettuna laskivat edellisistä vuosista. Tämä ero finanssipolitiikan linjoissa selittänee paljolti sitä, miksi Yhdysvalloissa suhdanne yllätti positiivisesti ja Euroopassa mentiin odotusten mukaan.

4. Rahoitusolosuhteet eivät kiristyneet läpi vuoden, vaan aikamoisia heilahteluja nähtiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa makrotason rahoitusolosuhteet vuoden alussa keventyivät, sitten maaliskuun pankkikriisin aikana kiristyivät selvästi, jonka jälkeen (kun pankkikriisi hoidettiin pois terävästi) taas kevenivät siinä määrin (loppukesän higher for longer -uskon vahvistumisesta huolimatta), että vuoden 2023 lopulla keveydessä saavutettiin koronakriisiä edeltäneiden vuosien keskimääräinen taso. Kireä rahapolitiikka ei siis näyttäytynyt kaikille rahoitusolosuhteita kiristävänä asiana, kun vaikka osakekurssit nousivat läpi vuoden melko tasaisesti. Myös riskipitoisempiin arvopapereihin uskallettiin taas sijoittaa. Lopulta ehkä kireimmäksi rahoitusolosuhteet muodostuivat Yhdysvalloissa velkaantuneille tai velkaantumaan pyrkiville kotitalouksille, ja asuntomarkkinoiden staattinen tila jatkui läpi vuoden sekä kysynnän että tarjonnan pysytellessä alhaisella tasolla. Euroopassa rahoitusolosuhteet heilahtelivat samansuuntaisesti, mutta verrattuna koronakriisiä edeltäneeseen aikaan ne pysyivät yhä selvästi kireämpänä, vuoden 2023 lopun keventymisestä huolimatta. Finanssipolitiikan lisäksi tässä on toinen Yhdysvaltojen ja Euroopan makrotalouskuvaa tällä hetkellä selvästi toisistaan erottava seikka.

5. Asuntomarkkinoiden kehitys, rakentamisen volyymit ja teollisuuden investoinnit olivat kyllä juuri niitä talouden osia, joissa alkoi vuoden aikana Euroopassa näkyä selkeitä heikentymisen merkkejä. Mutta Yhdysvalloissa ennen kaikkea teollisuuden investoinnit pitivät suhdannetta yllä ja tukivat myös rakentamisen toimialan tilauskantaa. Kuten edellä tuli todettua, Yhdysvalloissa asuntomarkkinat vaipuivat jonkinlaiseen ruutanatilanteeseen, eli jäivät paikoilleen odottelemaan korkojen alenemista ja sitä kautta yhtäaikaista kysynnän ja tarjonnan elpymistä. Siksi hintojen laskupaineita ei asuntomarkkinoilla enää vuonna 2023 nähty, toisin kuin vaikka Isossa-Britanniassa ja euroalueen maissa.

Katsotaan vielä tuomiot osaskenaarioiden osuvuudesta kohta kohdalta:

1. Pieleen meni.

2. Edellisen kanssa pieleen.

3. Erityisesti Yhdysvaltojen osalta täysin pieleen, Euroopan suhteen sinne päin.

4. Oikein ainoastaan se, että kotitalouksien rahoitusolosuhteet kiristyivät - erityisesti Euroopassa.

5. Heikoimmin menestyvät toimialat ja talouden osat tuli nimettyä jokseenkin oikein, mutta eipä sielläkään ennen kaikkea Yhdysvalloissa kovin huonosti mennyt.

En voi olla missään suhteessa ja missään mielessä tyytyväinen vuoden 2023 keskuspankkikapitalismiskenaarioideni osuvuuteen. Onneksi kuitenkin osasin aavistaa kuluneen vuoden makrotalouskäänteiden ennustamisen vaikeuden vuosi sitten niin, että varoitukset skenaarioiden epävarmuudesta olivat sopivasti paikoillaan. Jälkikäteen on helppoa sanoa, että eniten pieleen minulla meni Yhdysvaltojen finanssipolitiikan suunnan ennustaminen. Tämä virhe sitten tuhosi myös makroennusteeni, mikä taas vei pohjan rahapolitiikkaennusteeltani. Vaikka Euroopan osalta ennusteeni oli paremmin perillä sittemmin tapahtuneesta, liikaa pessimismiä olin Euroopankin ennusteeseen sisällyttänyt.

Suuri virhe oli myös se, että en riittävästi antanut tilaa mahdollisuudelle, että Yhdysvaltojen talouden ja Euroopan talouksien tiet eroavat vuoden 2023 aikana merkittävästi. Näin siitäkin huolimatta, että olin tällaista viime vuoden joulukuussa mielessäni pyöritellyt ja uutiskirjeessäkin tiettäväksi tehnyt.

Jos vuoden 2022 talousskenaariot osuivat erinomaisesti kohdalleen, vuonna 2023 tehtiin sitten toivottavasti pohjat toiseen suuntaan. Oletan siis, että vuoden 2024 keskuspankkikapitalismin skenaarioissa palaan parempaan osuvuuteen ja saan vähintään puolet ennusteista oikein. Jos joku perusti sijoitusstrategiansa täysipainoisesti viime vuoden skenaarioihini, pahoittelen sen seurauksena syntyneitä tappioita. Sellaista se vaan on keskuspankkikapitalismissa ja epävarmuuden määrittämässä todellisuudessa.

Palataan vielä kertaalleen tänä vuonna asiaan vuoden 2024 näkymien kera!