Perjantaikirje: keskuspankit vedenjakajalla
Toukokuun rahapolitiikkapäätökset on tehty. Keskuspankit osoittavat rauhoittumisen merkkejä.
Tällä viikolla sekä Yhdysvaltojen keskuspankki Fed että euromaiden yhteinen keskuspankki EKP kertoivat rahapolitiikkapäätöksistään. Päätökset olivat odotettuja. Molemmat nostivat ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. Ehkä varsinaista korkopäätöstä tärkeämpää oli tällä kertaa keskuspankkien viestintä niiden tulevista aikeista.
Tässä keskuspankit erosivat toisistaan ensimmäisen kerran vähään aikaan. Fed:n ainakin tulkittiin viestineen, että koronnostot voisivat nyt olla ohi. EKP:lta kuitenkin odotetaan edelleen pieniä korotuksia ohjauskorkoon. Tämä kuvaa sitä, kuinka suhdanne- ja korkosykli tulee Euroopassa muutamia kuukausia Yhdysvaltoja perässä.
Voidaan sanoa, että rahapolitiikassa ollaan nyt jonkinlaisella vedenjakajalla. Iso liike on tehty ja nyt katsotaan, mihin se riittää. Tämän puki sanoiksi Fed:n pääjohtaja Jerome Powell, todetessaan useaan otteeseen lehdistötilaisuudessa, että tästä eteenpäin Fed toimii datalähtöisesti. Eli jos tilastot kertovat, että inflaatio ei hidastu ja työmarkkinat pysyvät “kuumina”, korkoja voidaan edelleen nostaa. Jos taas suhdanne tästä viilenee, mitään pakkoa keskuspankilla ei enää ole rahapolitiikkaa kiristää. Powell muistutti vielä, että nyt saavutettu korkotaso joka tapauksessa jarruttaa taloutta, minkä vuoksi käsien päällä istuminen voi olla perusteltua.
Kun tilanne on tämä, voidaan vähitellen ihan varmaksi sanoa asia, jonka uskalsin ennustaa jo vuoden 2022 lopulla: tässä korkosyklissä pidempien markkinakorkojen (ja keskuspankin valinnoista riippuvaisten rahoitusolosuhteiden kireyden) huippu nähtiin loka-marraskuussa 2022. Esimerkiksi Yhdysvaltojen keskipitkän maturiteetin (5 vuotta) valtionlainan korko kutitteli tällä viikolla jo viime kesän lukemia.
Kuviosta erottuu hyvin se rykäys, jonka läntiset keskuspankit Fed:n johdolla tekivät viime vuotisen Jackson Holen keskuspankkikokouksen jälkeen (ks. aiemmista uutiskirjeistä tämä ja tämä asiaa puntaroiva teksti). Nyt siis käytännössä odotellaan ja katsotaan, minkälaiset vaikutukset talouteen tuolla rykäyksellä oli. Toki pitää muistaa, että lyhyiden korkojen nousu ja kääntynyt korkokäyrä tarkoittavat sitä, että vielä näihin päiviin asti jokaisella keskuspankin koronnostolla on jossain määrin väliä (rahoitusolosuhteita kiristävää). Kuitenkin markkinareaktio korkokäyrän pitkässä päässä jo lieventää rahapolitiikan kiristämisen vaikutuksia, ja sillä tavalla toimii heikkenevässä suhdanteessa vastasyklisesti.
Eli jos pitkään olemme odotelleet keskuspankkien “pivotia” tapahtuvaksi, ehkä nyt voimme vähitellen siirtää odotuksemme vauhdilla kiristetyn rahapolitiikan laajempien reaalitaloudellisten vaikutusten materialisoitumiseen. Niin nähdäkseni vedenjakajalla olevat keskuspankitkin ovat tekemässä.
Olin tänään kommentoimassa rahapolitiikkaa ja talouden näkymiä Ylen Aamussa televisiossa sekä Yle Radio 1:n Ykkösaamussa Nordean pääekonomistin Tuuli Koivun kanssa. Kannattaa katsoa ja kuunnella nämä monipuoliset keskustelut!
Myös Substack Notesia kannattaa seurata (nappi ylempänä). Päivitän sinne tuoreeltaan keskuspankkikapitalismiin liittyviä havaintoja pitkin viikkoa.