Eikö olisi EKP:n näkökulmasta aika itsetuhoista politiikkaa olla toimimatta suurimpien euromaiden viimekätisenä lainoittajana? Ranskan tai Italian lähtö eurojärjestelmästä saattaisi hyvinkin vaarantaa koko järjestelmän olemassaolon ja ajaa koko maanosan joksikin aikaa kaaokseen, mikä ei varmasti vallitsevissa olosuhteissa (aggressiivisesti toimiva Venäjä) olisi kovin toivottavaa. Onko äärioikeistolla tässä yksi kiristysruuvi lisää, mikäli he saavuttavat riittävän enemmistön? Ja jos he tosiaan lähtevät ajamaan aktiivisempaa (kansallista) finanssipolitiikkaa (toisin kuin Suomessa), voisiko tällä olla EU:n talouden kannalta myös myönteisiä seurauksia? Riippuen toki paljon siitä, mihin julkisia investointeja kohdennetaan.
Ajattelenkin niin, että jotta todellinen eurokriisi tulee, EKP:n poliittinen peli menee pieleen. Eli jokin vallan saanut poliittinen liike katsookin bluffin liian pitkälle. Toisaalta ehkä EKP:n takaus on voimassa vain valikoiduille hallituksille, eikä kaikille. Onko äärioikeistolaista eurovaluuttaa luotu? Eli ehkä peli ei menekään pieleen, vaan loogiseen maaliinsa.
Mutta kuten todettua, tuskin ollaan poliittisesti vielä tällaisella maaperällä.
Kiinnostavaa progressiivisessakin mielessä nähdä, millaisia talouspoliittisia ikkunoita tässä aukeaa. Nythän Kansallinen rintama on jo luvannut kunnioittaa Ranskan alijäämätavoitteita. Eli ehkä oletus "populistisesta" finanssipolitiikastakin on väärä.
Eikö olisi EKP:n näkökulmasta aika itsetuhoista politiikkaa olla toimimatta suurimpien euromaiden viimekätisenä lainoittajana? Ranskan tai Italian lähtö eurojärjestelmästä saattaisi hyvinkin vaarantaa koko järjestelmän olemassaolon ja ajaa koko maanosan joksikin aikaa kaaokseen, mikä ei varmasti vallitsevissa olosuhteissa (aggressiivisesti toimiva Venäjä) olisi kovin toivottavaa. Onko äärioikeistolla tässä yksi kiristysruuvi lisää, mikäli he saavuttavat riittävän enemmistön? Ja jos he tosiaan lähtevät ajamaan aktiivisempaa (kansallista) finanssipolitiikkaa (toisin kuin Suomessa), voisiko tällä olla EU:n talouden kannalta myös myönteisiä seurauksia? Riippuen toki paljon siitä, mihin julkisia investointeja kohdennetaan.
Ajattelenkin niin, että jotta todellinen eurokriisi tulee, EKP:n poliittinen peli menee pieleen. Eli jokin vallan saanut poliittinen liike katsookin bluffin liian pitkälle. Toisaalta ehkä EKP:n takaus on voimassa vain valikoiduille hallituksille, eikä kaikille. Onko äärioikeistolaista eurovaluuttaa luotu? Eli ehkä peli ei menekään pieleen, vaan loogiseen maaliinsa.
Mutta kuten todettua, tuskin ollaan poliittisesti vielä tällaisella maaperällä.
Kiinnostavaa progressiivisessakin mielessä nähdä, millaisia talouspoliittisia ikkunoita tässä aukeaa. Nythän Kansallinen rintama on jo luvannut kunnioittaa Ranskan alijäämätavoitteita. Eli ehkä oletus "populistisesta" finanssipolitiikastakin on väärä.