Hyvä kirjoitus Jussilta, minusta on erinomaista, että hystereesistä keskustellaaan. Kirjoituksessa sanotaan: "Juha Tervala näyttää ajattelevan (ainakin Marko Junkkarin mukaan), että hystereesi koskee vain tuottavuutta, eikä lainkaan työttömyyttä". Pieni täsmennys on paikallaan. Olen KAKissa (Koronanepidemian arvioidut talousvaikutukset eri vaihtoehdoissa, 2020) kirjoittanut: "Tuotannon hystereesi voi aiheutua työllisyyden, investointien ja kokonaistuottavuuden muutoksista. Empiiriset tutkimukset vihjaavat, että taantumissa tapahtuva kokonaistuottavuuden ja investointien lasku ovat pääsyyt tuotannon hystereesille." En ole muuttanut mielipidettä tämän jälkeen.
Tutkimuksessani (Hysteresis and the welfare costs of recessions, https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0264999320312773) löydetään, että tuottavuuden hystereesin takia tuotannon hystereesi on iso ja sen takia taantumien hyvinvointivaikutuksen ovat suuremmat: ”The contribution of this paper is to examine the implications of hysteresis for the welfare costs of recessions. […] In this paper, I show that this small degree of hysteresis increases the welfare cost of a recession – by a factor of 47 – to 27.3% of consumption in a New Keynesian model. This result may underestimate the welfare costs of recessions, because Rawdanowicz et al. (2014) discovered that the average degree of hysteresis in OECD countries is 0.4. In this paper, I show that this extent of hysteresis implies that the welfare costs of a recession increases to 70%. Hence, a realistic extent of output hysteresis raises the welfare loss by a factor of 121. The reason for the massive welfare loss is a permanent fall in the level of consumption. […] Walentin and Westermark (2018b), the most directly related paper, found that employment hysteresis raises the welfare costs of recessions by a factor of six in their basic case. In addition, the framework of Walentin and Westermark (2018b) is inconsistent with the empirical evidence of Martin et al. (2015) and Jorda et al. (2020). They show that employment returns to the old trend after normal recessions and monetary shocks. I conclude that the welfare costs of recessions – in the presence of TFP hysteresis – may be very large and that stabilization policy should be a high priority for academic economists and policymakers.”
Eli kokonaistuottavuuden hystereesin aiheuttama tuotannon hystereesi lisää taantumien hyvinvointitappiota suhteessa malliin, jossa on työllisyyden hystereesi. Tästä syystä taantumien hyvinvointitappiot ovat isot ja taantumissa pitää elvyttää voimakkaasti.
Terveisin,
Juha Tervala
PS. Suomalaiset jälkikeynesiläiset ansaitsevat kiitosta, että ovat keskustelleet aktiivisesti hystereesistä.
Pari sanaa hystereesistä: Vaikka työttömyydellä ei olisi hystereesiä, vaan kokonaistuottavuuden hystereesi aiheuttaa tuotannon hystereesin, niin finanssipolitiikka on taantumassa tehokasta. Tämä on uuden tutkimukseni tulos: ”History reveals that deep recessions may cause output and total factor productivity (TFP) hysteresis, a permanent or highly persistent fall in the levels of output and TFP relative to pre-recession trends. This article analyses the output and welfare multipliers of fiscal stimulus during a recession using a macro model with TFP and output hysteresis. We find that transfer payments, public consumption and investment all have high output and welfare multipliers due to their positive effects on TFP in a recessionary environment. However, public investment has the highest output and welfare multipliers, because it has a more positive impact on labour productivity due to the increase in the public capital stock.”
Hyvä kirjoitus Jussilta, minusta on erinomaista, että hystereesistä keskustellaaan. Kirjoituksessa sanotaan: "Juha Tervala näyttää ajattelevan (ainakin Marko Junkkarin mukaan), että hystereesi koskee vain tuottavuutta, eikä lainkaan työttömyyttä". Pieni täsmennys on paikallaan. Olen KAKissa (Koronanepidemian arvioidut talousvaikutukset eri vaihtoehdoissa, 2020) kirjoittanut: "Tuotannon hystereesi voi aiheutua työllisyyden, investointien ja kokonaistuottavuuden muutoksista. Empiiriset tutkimukset vihjaavat, että taantumissa tapahtuva kokonaistuottavuuden ja investointien lasku ovat pääsyyt tuotannon hystereesille." En ole muuttanut mielipidettä tämän jälkeen.
Tutkimuksessani (Hysteresis and the welfare costs of recessions, https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0264999320312773) löydetään, että tuottavuuden hystereesin takia tuotannon hystereesi on iso ja sen takia taantumien hyvinvointivaikutuksen ovat suuremmat: ”The contribution of this paper is to examine the implications of hysteresis for the welfare costs of recessions. […] In this paper, I show that this small degree of hysteresis increases the welfare cost of a recession – by a factor of 47 – to 27.3% of consumption in a New Keynesian model. This result may underestimate the welfare costs of recessions, because Rawdanowicz et al. (2014) discovered that the average degree of hysteresis in OECD countries is 0.4. In this paper, I show that this extent of hysteresis implies that the welfare costs of a recession increases to 70%. Hence, a realistic extent of output hysteresis raises the welfare loss by a factor of 121. The reason for the massive welfare loss is a permanent fall in the level of consumption. […] Walentin and Westermark (2018b), the most directly related paper, found that employment hysteresis raises the welfare costs of recessions by a factor of six in their basic case. In addition, the framework of Walentin and Westermark (2018b) is inconsistent with the empirical evidence of Martin et al. (2015) and Jorda et al. (2020). They show that employment returns to the old trend after normal recessions and monetary shocks. I conclude that the welfare costs of recessions – in the presence of TFP hysteresis – may be very large and that stabilization policy should be a high priority for academic economists and policymakers.”
Eli kokonaistuottavuuden hystereesin aiheuttama tuotannon hystereesi lisää taantumien hyvinvointitappiota suhteessa malliin, jossa on työllisyyden hystereesi. Tästä syystä taantumien hyvinvointitappiot ovat isot ja taantumissa pitää elvyttää voimakkaasti.
Terveisin,
Juha Tervala
PS. Suomalaiset jälkikeynesiläiset ansaitsevat kiitosta, että ovat keskustelleet aktiivisesti hystereesistä.
Pari sanaa hystereesistä: Vaikka työttömyydellä ei olisi hystereesiä, vaan kokonaistuottavuuden hystereesi aiheuttaa tuotannon hystereesin, niin finanssipolitiikka on taantumassa tehokasta. Tämä on uuden tutkimukseni tulos: ”History reveals that deep recessions may cause output and total factor productivity (TFP) hysteresis, a permanent or highly persistent fall in the levels of output and TFP relative to pre-recession trends. This article analyses the output and welfare multipliers of fiscal stimulus during a recession using a macro model with TFP and output hysteresis. We find that transfer payments, public consumption and investment all have high output and welfare multipliers due to their positive effects on TFP in a recessionary environment. However, public investment has the highest output and welfare multipliers, because it has a more positive impact on labour productivity due to the increase in the public capital stock.”
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0261560622000171