Mielenkiintoinen selvitys kokonaisuutena. Mielestäni kuvaus näistä sijoituskohteisiin rinnastettavina oli osuva. Vain yhtä näkökulmaa jäin kaipaamaan, ja se on noiden nykyisten louhintamekanismien sisäänleivottu eriarvoisuus. Toisin sanoen ihmiset, joilla on jo resursseja (taloudellisia mutta myös tiedollisia), voivat lähteä kryptovaluutoihin mukaan hyväksyen (ja kyeten kantamaan) sen volatiliteetin riskit. Erityisen demokraattista kryptovaluuttoihin lähteminen ei ole samasta syystä kuin ei pörssiinkään pysty jokainen sijoittamaan. Kun louhinta etenee, ne jotka ovat aiemmassa vaiheessa päässeet mukaan (the haves) kerryttävät arvoa nopeammin kuin myöhemmin mukaan lähteneet, puhumattakaan heistä, jotka eivät pääse mukaan lainkaan tai todella myöhään ja erittäin vaatimattomin panoksin (the have-nots). Tämä esimerkiksi tukisi tuota tulkintaa (the rich get richer): https://www.theguardian.com/technology/2021/may/11/goldman-sachs-executive-quits-after-making-millions-from-dogecoin
Jos jokin uusi kryptovaluutta rakentuisi jotenkin muuten kuin kuten ymmärrän nykyisten rakentuvan, niin ehkä. Silloinkin tuossa aiemmin kommentoineen pointti talouden ekonomiasta lienee vielä ratkaisematta, ellei alalle tule Robin Hood -toimijoita. Nykyisellään ei siltä näytä. Mutta teknologiaa ei tietenkään kannata tuomita - kuten monessakin asiassa, potentiaalia on. Kaikki riippuu siitä miten ja mihin sitä käytetään.
Ihan perusteellinen juttu! Huomio tuosta sähköenergian kallistumisesta proof-of-work -tyyppisissä kolikoissa kuten tuossa mainitsemasi Bitcoin ja myös meemikolikko Dogecoin: Se käytännössä nostaa yksittäisen tiivisteen (hashin) muodostamisen hintaa ja sitä kautta laskee louhinnan katteita ja pakottaa vähemmän kannattavia louhijoita pois markkinoilta. Tämän vaikutus on toisaalta kahtalainen:
Se lisää louhinnan keskittymistä, olettaen että suuruuden ekonomia pätee tässä, eli että suuremmissa yksiköissä tuotanto on halvempaa. Toisaalta myös pakottaa löytämään energiatehokkaampia ratkaisuja kuten louhinnan käyttöä lämmitykseen tai jopa kaukolämmön tuotantoon.
Toisaalta se laskee järjestelmän tiivistenopeutta (hash rate) ja sitä kautta laskee järjestelmän käyttämän laskennnan määrää, tai ainakin vähentää sen kasvua. Kasvuhan on mikropiirien tehokkuuden nousemisen myötä miltei luonnonlaki 1970-luvulta lähtien. Näin ollen energian hinnanmuutos on vain yksi komponentti muiden joukossa ja laskentaan käytettävät resurssit ovat jo tällä hetkellä niin suuria että louhintamäärän (bkt-korjatun arvon) putoaminen jopa kymmenesosaan ei välttämättä aiheuttaisi transaktioiden luotettavuuteen liittyviä ongelmia. Tätä ei tietysti ole koskaan kokeiltu, minkä verran laskentaa on riittävä määrä turvallisuuden ylläpiteen proof-of-work -järjestelmissä. Se tiedetään, että tähän mennessä sitä on ollut Bitcoinissa riittävästi.
Kiitoksia jutusta ja toivottavasti jatkat kryptovaluuttatalouden seuraamista!
Mielenkiintoinen selvitys kokonaisuutena. Mielestäni kuvaus näistä sijoituskohteisiin rinnastettavina oli osuva. Vain yhtä näkökulmaa jäin kaipaamaan, ja se on noiden nykyisten louhintamekanismien sisäänleivottu eriarvoisuus. Toisin sanoen ihmiset, joilla on jo resursseja (taloudellisia mutta myös tiedollisia), voivat lähteä kryptovaluutoihin mukaan hyväksyen (ja kyeten kantamaan) sen volatiliteetin riskit. Erityisen demokraattista kryptovaluuttoihin lähteminen ei ole samasta syystä kuin ei pörssiinkään pysty jokainen sijoittamaan. Kun louhinta etenee, ne jotka ovat aiemmassa vaiheessa päässeet mukaan (the haves) kerryttävät arvoa nopeammin kuin myöhemmin mukaan lähteneet, puhumattakaan heistä, jotka eivät pääse mukaan lainkaan tai todella myöhään ja erittäin vaatimattomin panoksin (the have-nots). Tämä esimerkiksi tukisi tuota tulkintaa (the rich get richer): https://www.theguardian.com/technology/2021/may/11/goldman-sachs-executive-quits-after-making-millions-from-dogecoin
Jos jokin uusi kryptovaluutta rakentuisi jotenkin muuten kuin kuten ymmärrän nykyisten rakentuvan, niin ehkä. Silloinkin tuossa aiemmin kommentoineen pointti talouden ekonomiasta lienee vielä ratkaisematta, ellei alalle tule Robin Hood -toimijoita. Nykyisellään ei siltä näytä. Mutta teknologiaa ei tietenkään kannata tuomita - kuten monessakin asiassa, potentiaalia on. Kaikki riippuu siitä miten ja mihin sitä käytetään.
Ihan perusteellinen juttu! Huomio tuosta sähköenergian kallistumisesta proof-of-work -tyyppisissä kolikoissa kuten tuossa mainitsemasi Bitcoin ja myös meemikolikko Dogecoin: Se käytännössä nostaa yksittäisen tiivisteen (hashin) muodostamisen hintaa ja sitä kautta laskee louhinnan katteita ja pakottaa vähemmän kannattavia louhijoita pois markkinoilta. Tämän vaikutus on toisaalta kahtalainen:
Se lisää louhinnan keskittymistä, olettaen että suuruuden ekonomia pätee tässä, eli että suuremmissa yksiköissä tuotanto on halvempaa. Toisaalta myös pakottaa löytämään energiatehokkaampia ratkaisuja kuten louhinnan käyttöä lämmitykseen tai jopa kaukolämmön tuotantoon.
Toisaalta se laskee järjestelmän tiivistenopeutta (hash rate) ja sitä kautta laskee järjestelmän käyttämän laskennnan määrää, tai ainakin vähentää sen kasvua. Kasvuhan on mikropiirien tehokkuuden nousemisen myötä miltei luonnonlaki 1970-luvulta lähtien. Näin ollen energian hinnanmuutos on vain yksi komponentti muiden joukossa ja laskentaan käytettävät resurssit ovat jo tällä hetkellä niin suuria että louhintamäärän (bkt-korjatun arvon) putoaminen jopa kymmenesosaan ei välttämättä aiheuttaisi transaktioiden luotettavuuteen liittyviä ongelmia. Tätä ei tietysti ole koskaan kokeiltu, minkä verran laskentaa on riittävä määrä turvallisuuden ylläpiteen proof-of-work -järjestelmissä. Se tiedetään, että tähän mennessä sitä on ollut Bitcoinissa riittävästi.
Kiitoksia jutusta ja toivottavasti jatkat kryptovaluuttatalouden seuraamista!