Elokuun markkinamyrsky
Rahoitusmarkkinoilla petyttiin keskuspankkien lupauksiin heikkenevässä suhdanteessa.
Suomalaisten kesälomat alkavat olla pääsääntöisesti “lusittu” ja kesäillat ovat jälleen alkaneet pimentyä. Viime päivinä tumma valo on osunut rajusti myös maailman rahoitusmarkkinoille, jossa hintaliikkeet ovat olleet erittäin rajuja. Elokuun ensimmäisen kokonaisen viikon maanantaina (5.8.2024) maailman pörssit ovat ajautuneet rajuun luisuun ja erityisesti Aasian rahoitusmarkkinoilla rytisi kunnolla. Mistä ihmeestä on kyse, kun keväällä vielä näytti siltä, että talousjärjestelmämme on saavuttanut pitkäaikaisen tasapainotilan myös rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta?
Nähdäkseni pörssirytinä on seurausta kahdesta asiasta. Ensinnäkin siitä, että viime perjantaina Yhdysvaltojen työmarkkinat osoittivat selkeää viilenemistä, kun tuoreimmat tilastot työllisyydestä ja työttömyydestä julkaistiin. Tämän tilastojulkistuksen ei olisi tarvinnut nostaa merkittävästi paniikkimielialaa, mikäli julkistuksen edellä Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ei olisi tehnyt kesän viimeistä korkopäätöstään ja kertonut rahapoliittisista lähiajan suunnitelmistaan. Vaikka keskuspankki vähän lupaili rahapolitiikan kevennystä, lupaus ei ollut lainkaan linjassa perjantain työmarkkinalukujen kanssa. Kun seuraava Fed:n korkokokous on vasta syyskuun lopulla, varmuuden saaminen Fed:n toimista kestää pitkään suhteutettuna siihen, miten huteralta työmarkkinoiden tila juuri nyt näyttää. Tämä ristiriita on tuoreen markkinareaktion toinen selitys.
Tietenkin tällainen rytinä pistää heti kysymään, kuinka vakava tilanne on ja kuinka pitkälle osakekurssien luisu ja vastaavasti turvallisten arvopapereiden hintojen nousu saattaa tällä erää mennä. Oma arvaukseni on, että kovin pitkälle se ei tällä(kään) kertaa mene. Ensinnäkin luulen, että maailman keskuspankit Fed:n johdolla tulevat seuraavina päivinä rahoittelemaan rahoitusmarkkinatoimijoita lukuisilla puheenvuoroilla, joissa kerrotaan “keskuspankkien olevan valmiina toimimaan”. Tämä on tietenkin tärkeä ensiapu, jolla pahimmat paineet saadaan päästettyä markkinoilta ja edellä kuvattu ristiriita Yhdysvaltojen työmarkkinoiden ja keskuspankkien toimien välillä poistettua.
Uudet lupaukset korkojen laskusta valuvat nopeasti velkakirjamarkkinoille ja helpottavat siten talouden velallisten asemaa, mikä näkynee melko nopeasti myös kokonaiskysynnässä ja sitä kautta vähitellen reaalitalouden suhdanteessa. On kuitenkin mahdollista, että jatkossa kiristyvä finanssipolitiikka syö osan rahapolitiikan keventymisen vaikutuksesta - tai mahdollisesti sen kokonaan, jolloin Yhdysvaltojen taantumasta ei kovin nopeasti noustakaan. Tällöin on mahdollista, että osakekursseja painaa jatkossa reaalitaloudellisten voittojen heikkous siten, että nyt alkanut korjausliike jatkuu maltillisena pidemmän aikaa.
Edellinenhän taas tarkoittaisi sitä, että keskuspankkikapitalismin perusdynamiikat olisivat tekemässä paluuta myös Yhdysvaltojen talouteen: finanssipolitiikka syö aktiviteettia, jota rahapolitiikalla pyritään pitämään yllä. Näin ollen koronakriisistä alkanut keskuspankkikapitalismin empiirinen testaus, joka on ennen kaikkea Bidenin hallinnon anteliaan finanssipolitiikan myötä kestänyt pidempään kuin alun perin ounastelin, antaisi tulokseksi positiivisen viivan: keskuspankkikapitalismi elää!
Keskuspankkikapitalismin näkökulmasta syksy on näin ollen käynnistynyt erittäin mielenkiintoisissa merkeissä. Jäämme seuraamaan, mitä tuleman pitää lyhyellä ja vähän pidemmällä aikavälillä.