Kiitos erinomaisen ajankohtaisesta julkaisusta. The Economistin uudessa makropodissa oltiin aika samoilla linjoilla. Vaikka eivät vielä tunnekaan keskuspankkikapitalismikäsitettä, olivat sitä mieltä, että empiirinen rahapolitiikan testi ei ole nyt puhdas, koska Bidenin fipo vei pahimman terän haukkamaisuudelta. Viimeisiä johtopäätöksiä olivat kuitenkin arkoja vetämään vielä.
Tuo Euroopan ja USA:n tarkempi vertailu kiinnostaisi. Saisitko tehtyä jonkinlaista euroalueen fipo-virityksen vertailua jenkkien liittovaltiotason viritykseen? Keskuspankit tuntuvat vetävän aika samalla kaavalla, mutta miten paljon tiukempaa euroalueen finanssipolitiikka on verrattuna Bidenomicsiin? Osittain kysymys on tietydti myös siitä, miten EU lopulta onnistuu vastaamaan IRAan ja muuhun Bidenin teollisuuspolitiikkaan.
Vaikeahan finanssipolitiikkoja on vertailla verrattuna rahapolitiikkaan, jossa toki siinäkin talousalueiden institutionaaliset erot tulisi huomioida, ei vain ohjauskorkoeroja tai QE-eroja. Mutta peukalotuntumalla fipo-eroa voi haarukoida julkisten alijäämien ja ennen kaikkea niiden suhteellisten muutoksien kautta. Nyt USA:n julkiset alijäämät ovat euroaluetta suurempia suhteessa BKT:hen ja kasvussa siinä missä euroalueen alijäämät näyttäisivät heikommasta suhdannetilanteesta huolimatta pienenevän BKT:hen suhteutettuna. Eli kun Yhdysvaltojen alijäämä on menossa 4 prosentista 6 prosenttiin, on euroalueen menossa 4 prosentista 2 prosenttiin. Toki rakenteelliset tekijät pitäisi tässäkin vertailussa huomioida, mutta jos ajatellaan fipo:n vaikuttavan talousalueilla jokseenkin samoin, volyymiero on selvä ja tulokset myös: Yhdysvalloissa fipo elvyttää, euroalueella kiristää.
Kiitos erinomaisen ajankohtaisesta julkaisusta. The Economistin uudessa makropodissa oltiin aika samoilla linjoilla. Vaikka eivät vielä tunnekaan keskuspankkikapitalismikäsitettä, olivat sitä mieltä, että empiirinen rahapolitiikan testi ei ole nyt puhdas, koska Bidenin fipo vei pahimman terän haukkamaisuudelta. Viimeisiä johtopäätöksiä olivat kuitenkin arkoja vetämään vielä.
Tuo Euroopan ja USA:n tarkempi vertailu kiinnostaisi. Saisitko tehtyä jonkinlaista euroalueen fipo-virityksen vertailua jenkkien liittovaltiotason viritykseen? Keskuspankit tuntuvat vetävän aika samalla kaavalla, mutta miten paljon tiukempaa euroalueen finanssipolitiikka on verrattuna Bidenomicsiin? Osittain kysymys on tietydti myös siitä, miten EU lopulta onnistuu vastaamaan IRAan ja muuhun Bidenin teollisuuspolitiikkaan.
Vaikeahan finanssipolitiikkoja on vertailla verrattuna rahapolitiikkaan, jossa toki siinäkin talousalueiden institutionaaliset erot tulisi huomioida, ei vain ohjauskorkoeroja tai QE-eroja. Mutta peukalotuntumalla fipo-eroa voi haarukoida julkisten alijäämien ja ennen kaikkea niiden suhteellisten muutoksien kautta. Nyt USA:n julkiset alijäämät ovat euroaluetta suurempia suhteessa BKT:hen ja kasvussa siinä missä euroalueen alijäämät näyttäisivät heikommasta suhdannetilanteesta huolimatta pienenevän BKT:hen suhteutettuna. Eli kun Yhdysvaltojen alijäämä on menossa 4 prosentista 6 prosenttiin, on euroalueen menossa 4 prosentista 2 prosenttiin. Toki rakenteelliset tekijät pitäisi tässäkin vertailussa huomioida, mutta jos ajatellaan fipo:n vaikuttavan talousalueilla jokseenkin samoin, volyymiero on selvä ja tulokset myös: Yhdysvalloissa fipo elvyttää, euroalueella kiristää.
Kiitos erinomaisesta kysymyksestä, Matias!