Perjantaikirje: BoE Goes Trichet
Onko pokka pettämässä ensimmäisenä Englannin Pankilla?
Viime viikkoina jännitys rahoitusmarkkinoilla on tiivistynyt sen ympärillä, millaiset suurten keskuspankkien reaktiofunktiot lopulta nykyisissä koronaepidemian myöhäisvaiheen olosuhteissa ovatkaan. Olen seurannut asiaa tiiviisti ja edellisen kerran elokuussa kirjoitin siitä, miten Yhdysvaltojen keskuspankki sekä Bank of England tilanteen näkevät ja kokevat.
Tuolloin näytti siltä, että molemmat keskuspankit alkaisivat vähitellen kiristää rahapolitiikkaa, kunhan vain talouden veto sekä hintapaineet rupeaisivat näyttämään kestävämmiltä. Strategiat näyttivät eroavan siten, että Fed viesti lopettavansa ensin QE-ostot ja aloittavansa vasta sen jälkeen ohjauskoron nostamisen, kun Bank of Englandin strategiassa puolestaan lähdettiin siitä, että koronnostojen “mahdollisuus” antaa vasta vihreän valon QE-ostojen lopettamiselle ja keskuspankin taseen supistamiselle. Kiinnostava ero!
Tällä viikolla kyseinen ero konkretisoitui, kun Bank of Englandissa laitettiin kunnolla haukkamainen vaihe silmään. Onko tämä seurausta Pankin uuden pääekonomistin edustamasta tiukemmasta linjasta vai yleisemmästä johtokunnan jäsenten kisaväsymyksestä, on vaikea sanoa. Joka tapauksessa vuosi-inflaation kipuaminen hetkellisesti hätyyttelemään 5 prosenttia on tehnyt keskuspankkiirien olon epämukavaksi saarivaltiossa, joka on toki historiallisesti katsottunakin tiukan “sound finance” -doktriinin kotimaa.
Keskuspankin viimeaikaisten viestien perusteella rahoitusmarkkinoilla on alettu ennakoida kolmea koronnostoa ensi kesään mennessä. Tämä saattaa kuulostaa uskomattomalta, kun viime vuosien talouspoliittista tilannetta tarkastellaan laajemmin. Kun ennen koronakriisiä kaikki läntiset maat tuskailivat hitaan kasvun ja vähäisten hintapaineiden kanssa, ohjauskoron nostosta ei uskallettu edes kuiskailla. Mutta kun inflaation pelko on dna:ssa, tällainenkin nopea käännös politiikkasuosituksissa näyttää olevan edelleen mahdollinen.
Bank of Englandin linjanmuutosta on verrattu jo EKP:n rahapolitiikkavirheeseen 2010-luvun alussa, jolloin Jean-Claude Trichet’n johdolla keskuspankki alkoi nostaa ohjauskorkoa hyödykemarkkinoilta valuneeseen hintapaineeseen vastatakseen globaalin finanssikriisin jälkimainingeissa. Seurauksena oli vähintäänkin eurokriisin syventäminen, jos ei jopa sen laukaiseminen. Onko Bank of England ottamassa samanlaisen varaslähdön?
Tänään monet entiset Englannin Pankin johtokunnan jäsenet rauhoittelivat markkinoita. Heidän mukaansa tällainen nopea suunnanmuutos politiikassa on kuitenkin epätodennäköinen. Toisaalta juuri FT:lle lausuneen pääekonomisti Pillin näkemyksiä on tulkittu edelleen varsin haukkamaisiksi, joten ehkäpä sittenkin ohjauskoron nostaminen vielä tämän vuoden aikana on mahdollista.
Eli onko Bank of England ensimmäinen, joka räpäyttää? Ja mihin mahdollinen koronnosto-ohjelma (ja siihen kiittyvä taseen supistaminen) sitten Ison-Britannian taloudessa johtavat? Näihin kysymyksiin saamme vastauksia tulevina kuukausina, joten jännitys keskuspankkimaailmassa ei ole katoamassa mihinkään.