Mielenkiintoinen ja ansiokas artikkeli. Ainoa itselleni haastava kohta on tuo lopussa mainittu viennin hyvää tekevän merkityksen korostaminen, mikä toki on Suomessa aina tapetilla. Koska maapallon tasolla toisen vienti eli tulo on aina toisen tuonti eli meno, niin usein ihmettelen, että minne kaikki valtiot voivat oikein tuotteitaan viedä, jotta kaikkien vaihtotase korjautuisi. Siihenhän me esimerkiksi euroalueella aina kilpailukyvystä puhuttaessa päädymme, että kun vaan vienti vetää, niin ongelmat poistuvat. Mikä on se pohjaton kaivo, jonne vientituotteet voi kipata ja saada sieltä tuloja ilman, että se vastaavasti köyhdyttää/velkaannuttaa muita alueita. Aikoinaan siirtomaakaudella moni emämaa vei omia tuotteitaan alusmaihinsa näivettäen samalla paikallisen tuotannon (esim. Intian tekstiiliteollisuuden) ja rikastui itse samalla. Edelleen esim. maatalouden vientituet vahingoittavat paikallista ruoantuotantoa ja omavaraisuutta monissa Afrikan maissa. Eli tavaranvaihto on luonnollisesti hyvä asia, koska kaikilla valtioilla ei ole samoja raaka-aineita eikä osaamista, mutta se, että viennin avulla laitetaan kaikkien valtioiden taloudet kuntoon, on jokseenkin lyhytnäköistä ja älyllisesti epärehellistä jankutusta. Ellei sitten ajatella, että tärkeintä on, että minun valtioni hyödyy, viis muista. Euroaluella se vain johtaa kuitenkin siihen, että sitten aletaan taas tukea niitä valtioita, joiden vienti ei vedä. Eli ojasta allikkoon.
Tulipahan selväksi! Kiitti, Jussi!
Mielenkiintoinen ja ansiokas artikkeli. Ainoa itselleni haastava kohta on tuo lopussa mainittu viennin hyvää tekevän merkityksen korostaminen, mikä toki on Suomessa aina tapetilla. Koska maapallon tasolla toisen vienti eli tulo on aina toisen tuonti eli meno, niin usein ihmettelen, että minne kaikki valtiot voivat oikein tuotteitaan viedä, jotta kaikkien vaihtotase korjautuisi. Siihenhän me esimerkiksi euroalueella aina kilpailukyvystä puhuttaessa päädymme, että kun vaan vienti vetää, niin ongelmat poistuvat. Mikä on se pohjaton kaivo, jonne vientituotteet voi kipata ja saada sieltä tuloja ilman, että se vastaavasti köyhdyttää/velkaannuttaa muita alueita. Aikoinaan siirtomaakaudella moni emämaa vei omia tuotteitaan alusmaihinsa näivettäen samalla paikallisen tuotannon (esim. Intian tekstiiliteollisuuden) ja rikastui itse samalla. Edelleen esim. maatalouden vientituet vahingoittavat paikallista ruoantuotantoa ja omavaraisuutta monissa Afrikan maissa. Eli tavaranvaihto on luonnollisesti hyvä asia, koska kaikilla valtioilla ei ole samoja raaka-aineita eikä osaamista, mutta se, että viennin avulla laitetaan kaikkien valtioiden taloudet kuntoon, on jokseenkin lyhytnäköistä ja älyllisesti epärehellistä jankutusta. Ellei sitten ajatella, että tärkeintä on, että minun valtioni hyödyy, viis muista. Euroaluella se vain johtaa kuitenkin siihen, että sitten aletaan taas tukea niitä valtioita, joiden vienti ei vedä. Eli ojasta allikkoon.
eurooppalaisuus on meillä historiallisesti ollut valtio (n velke) vetoisen kasvun aikaa.
kantsii tsekata pitkä aikaväli. edellien yhdentyminen näkyy meillä julkisen sektorin velassa samalla tavoin kuin tämäkin.
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/historiallisia-aikasarjoja/rahoitus-ja-velat/valtion_velka/