Perjantaikirje: Panettaa ja Voimalla kiinnostava talousliite
Mitä EKP:ssa ajatellaan? Lehtien talousliitteiden valikoima laajenee.
Toukokuun viimeinen perjantai ja meno on sen mukaista. Tämän viikon ainoassa uutiskirjeessä mennään keskuspankkikapitalismin ytimeen eli perehdytään siihen, mitä keskuspankkiiri tällä hetkellä taloudesta ajattelee. Viime vuosinahan keskuspankkiirien lausuntoja, haastatteluja ja politiikkapäätöksiä on luettu ja tulkittu kuin parastakin ilosanomaa. Mitä keskeisemmäksi keskuspankkien rooli on kapitalistisessa taloudessa muuttunut, sitä enemmän ennen kaikkea sijoittajat ja rahastonhoitajat ovat pyrkineet keskuspankkiireiden ajatuksista lukemaan ulos. Tulkinnoilla on varmasti ollut vaikutusta ihan portfoliopäätöksiin asti.
Tällä viikolla Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Fabio Panetta antoi mielenkiintoisen haastattelun japanilaiselle Nikkei-uutiskonsernille. Siinä italialainen keskuspankkiiri valotti monelta osin EKP:n tämänhetkistä politiikkalinjaa sekä omia näkemyksiään rahapolitiikan periaatteista. Kommentoin haastattelun parhaita paloja lyhyesti. Lisäksi mainostan Voima-lehden tuoretta Talous-liitettä, johon itsekin pienen juttusen kapitalismin ja talousajattelun muutoksesta kirjoitin. Poliittisen talouden näkökulmia esittelevä lisälehti on varmasti kevään kovimpia talousjulkaisuja Suomessa.
Fabio Panetta puhui Nikkeille
Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Fabio Panetta antoi vastikään mielenkiintoisen haastattelun Japanin kuuluisimmalle talouslehdelle Nikkeille, jonka nimi on tuttu myös maan tärkimmästä osakeindeksistä. Haastattelu valotti kiinnostavalla tavalla sitä, mitä EKP:n johdossa tällä hetkellä taloudellisesta tilanteesta ja rahapolitiikan suunnasta ajatellaan.
Ensimmäiseksi haastattelusta piirtyi kuva, etteivät Panetta ja kumppanit ole vielä lainkaan vakuuttuneita siitä, että Euroopan talous nousee koronakriisistä pompaten. Päinvastoin epävarmuutta on taloudessa joka puolella, eikä vuoden 2021 keväällä pahentunut epidemiatilanne ole yhtään auttanut asiaa. Panettan mielestä myöskään pidemmän aikavälin näkymät eivät ole mitenkään merkittävän valoisat.
It will take time to see how the economy will exit this terrible period and the real damage it has left behind. There's also still a lot of uncertainty, as you can see from consumers’ prudent spending behaviour and high precautionary savings. If you have a job supported by your government, you can make a living today, but you would naturally be worried about your job in the future.
In such an environment, a premature withdrawal of policy support would risk suffocating the recovery before it becomes self-sustained. And it would exacerbate uncertainty, further weighing on demand.
EKP:n viesti onkin tältä osin selkeä: ennenaikaiseen vetäytymiseen ei ole missään nimessä varaa. On nähtävä pidempään jatkunutta elpymistä Euroopan taloudessa ja saatava merkkejä siitä, että (yksityinen) talous rullaa jo omalla painollaan, ennen kuin rahapolitiikkaa voidaan lähteä yhtään kiristämään.
Kysyttäessä Panettalta inflaatiosta, joka on viime kuukausina näyttänyt kiihtyneen, saadaan varsin samantyylinen vastaus: malttia tarvitaan. Keskuspankkiirin mukaan nyt todistamamme inflaatio on väliaikaista ja riippuu vertailuajankohdan heikkoudesta, hyödykemarkkinoiden keväisestä spurttauksesta sekä Saksan määräaikaisen arvonlisäveron alennuksen päättymisestä.
Sen sijaan, että Panetta olisi huolissaan inflaation pysyvämmästä kiihtymisestä euroalueella, hän on huolissaan siitä, että EKP:n julkilausuttua politiikkatavoitetta (2 % keskipitkällä aikavälillä) ei edelleenkään koronakriisin jälkeen saavuteta. Jos jollakin, niin tällä alkaa olla negatiivinen vaikutus keskuspankin uskottavuuteen inflaation määrittelijänä. Jos inflaatiota ei vieläkään saada, se on myös todellinen velkaantuneisiin taloudellisiin toimijoihin osuva isku.
I am concerned by the fact that, over our policy horizon, inflation is going to remain well below our objective of 2%. This may affect our credibility after so many years of inflation “misses”. Moreover, too-low inflation aggravates the real cost of debt at a time when private and public debt ratios are rising in order to offset the collapse in income caused by the pandemic.
Siitä huolimatta, että Panetta on tällä tavalla huolissaan EKP:n suorituskyvystä inflaation suhteen, ei hän ainakaan julkisesti ole menettänyt lopullisesti uskoaan keskuspankin iskukykyyn. Eihän sellaisen myöntäminen toki olisi sopivaa keskuspankkiirille. Panetta on sitä mieltä, että paras tapa jatkaa on tehdä määrätietoisesti kaikkia mahdollisia toimia, jotka näyttävät vievän kohti tavoitetta.
It is clear to me that the level of inflation in the medium term is still decided by the central bank. And we need to preserve our credibility, continuing to act forcefully until we reach our objective
Tätä näkökulmaa on kiinnostavaa peilata HS Vision tällä viikolla haastatteleman saksalaisen pitkän linjan keskuspankki- ja eurokriitikon Hans-Werner Sinnin näkökulmaan keskuspankeista ja keskuspankkiireista. Sinnin mukaan nyt euroalueella todistettavan rahapolitiikan syynä on yhtäältä valtioiden velkaongelmien ja euron rakenteellisten ongelmien peittely ja toisaalta inflaatiohuolen vähättely. Panettan perustelu toimille voi kuitenkin olla ihan autenttinen ja viimeaikaisesta talousteoreettisesta ajattelusta johdettu: jotta keskuspankki voi vaikuttaa inflaatio-odotuksiin ja siten inflaatioon haluamallaan tavalla, sen vain pitää olla toimissaan johdonmukainen jä määrätietoinen. Jos talouden olosuhteet pakottavat keskuspankkiirit menemään pitkälle, heidän on siis vain mentävä pitkälle - määrätietoisesti.
Panettan lupauksen (“toimimme voimallisesti”) jälkeen haastattelussa siirrytäänkin käsittelemään EKP:n pandemia-ajan osto-ohjelmaa eli tuttavallisesti PEPPiä ja sen näkymiä. Osto-ohjelman on tarkoitus loppua maaliskuussa ensi vuonna. Panetta ei suostu sanomaan asiasta juuri mitään, mutta muistuttaa kuitenkin, että EKP:n päätehtävä edelleen on “suotuisien rahoitusolosuhteiden” takaaminen ja monet asiat tällä hetkellä asettavat niille haasteita. Siksi PEPP on edelleen tarpeellinen, eikä määrällisen helpottamisen takaisinkuromisesta kannata hänen mukaansa puhua - kuten hänen hollantilainen kollegansa Klaas Knot on jo ehtinyt tekemään. Panetta heittääkin siihen suuntaan kuitin:
The decisions to increase or decrease the pace of purchases, and to prolong or end the PEPP, are collegial decisions that depend on the state of the economy. They are conditional on seeing evidence of a robust recovery and sustained inflationary pressures, reflected in an upward trend in underlying inflation, that bring inflation and inflation expectations in line with our aim. From my viewpoint, the conditions that we see today do not justify reducing the pace of purchases, and a discussion about phasing out the PEPP is still clearly premature. Our decisions should not be swayed by narratives from abroad. Instead, they should be guided by compelling data about the euro area.
Loput haastattelusta käsittelee keskuspankin digirahaa, josta olen kirjoittamassa myöhemmin itsenäistä sisältöä. Stay tuned! Mutta mitäpä jäi käteen Fabio Panettan haastattelusta EKP:n rahapoliittisen linjan suhteen. Nähdäkseni seuraavat teesit:
EKP näkee taloudellisen tilanteen euroalueella olevan edelleen hauras ja epävarmuuden suurta. Vaikka ilmassa on nopean elpymisen odotusta, keskipitkälläkin aikavälillä kasvua jarruttavia tekijöitä on olemassa.
EKP ei usko pysyväisluonteiseen inflaation kiihtymiseen ja pitää ongelmana pikemminkin sitä, että koronakriisin jälkeenkään se ei tule saavuttamaan keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitettaan (2 prosenttia).
On vielä ennen aikaista sanoa, että yksityinen talous päätyy vahvalle kasvu-uralle ilman raha- ja finanssipoliittista tukea. Siksi vahvat rahapoliittiset toimet ovat edelleen perusteltuja. Oikeastaan suotuisat rahoitusolosuhteet saattavat olla euroalueella jopa uhattuna tulevina kuukausina, ja lisätoimiakin EKP:lta saatetaan tarvita.
Jotta EKP pystyy jatkossa saavuttamaan inflaatiotavoitteensa, sen pitää jatkaa voimallisesti ja määrätietoisesti monipuolista rahapolitiikkaa katselematta liiaksi sivuilleen. Inflaatio-odotukset tottelevat vain määrätietoista keskuspankkia.
Tutustu Voiman talousliitteeseen
Tällä viikolla tuli turuille ja toreille jakoon uusi Voima-lehti ja sen välissä nerokkaasti nimetty liite: Talous. Liite on täynnä toinen toistaan kiinnostavampia artikkeleita ja kolumneja, joiden tulokulmana on ennen kaikkea poliittinen talous.
Kirjoitinpa minäkin yhden artikkelin Talouteen sen päätoimittajan Pauli Huotarin pyynnöstä. Tietysti valitsin teemakseni kapitalismin institutionaalisen muutoksen, talouspolitiikan sekä makrotalousteorian. Ja niiden välisen vuorovaikutuksen.
Pääpointtini olivat seuraavat:
Koronakriisi viimeistään teki keskuspankkikapitalismin näkyväksi.
Mutta se taisi samalla luoda edellytykset seuraavan kapitalismin vaiheen tulolle.
Taloustieteellinen ajattelu seuraa perästä.
Mutta käy ihmeessä lukemassa koko juttu sekä muutkin mainiot jutut niin ekologisen kriisin poliittisesta taloudesta, alustataloudesta kuin markkinafeminismistä ja taloudellisesta mielikuvituksestakin.
Hyvää viikonloppua!