Perjantaikirje: miksi kryptot rommaavat?
Kryptovaluuttojen hintojen suunta ei ole enää kohti kuuta. Mutta törmätäänkö sittenkään maahan?
Vuoden 2022 aikana rahoitusmarkkinoilla on nähty pudotusta lähes kaikilla markkinalohkoilla. Tämä ei ole oikeastaan yllättävää, sillä monien vuosien jälkeen läntiset keskuspankit ovat viimein alkaneet tosissaan kiristää rahoitusolosuhteita korkeaksi kohonneen inflaation vuoksi.
Rahoitusmarkkinoiden luisu ei tullut minulle yllätyksenä, vaan jo viime vuoden lopulla päättelin keskuspankkiirien puheista, että edessä on mylläkkää rahoitusmarkkinoilla. Vaikka tuolloin vielä ajattelin inflaatiopaineiden helpottavan kevään 2022 aikana (mitä ei Ukrainan sodan vuoksi ole tapahtunut), näin kuitenkin edessä keskuspankkien rahapolitiikan kiristysvaiheen.
Rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden kehityksen peruslogiikkahan on seuraava: kun sijoittajat näkevät rahapolitiikan olevan rahoitusolosuhteita keventävää, riskittömät korot (valtion velkakirjojen korot) painuvat alas ja sijoitusvarallisuutta siirtyy enenevissä määrin riskipitoisempiin arvopapereihin ja sijoitustuotteisiin. Pitkän “nollakorkokauden” ja keskuspankkien määrällisen elvyttämisen ohjelmien vuoksi olemme olleet oikeastaan yli vuosikymmenen tilanteessa - pieniä peruutuksia lukuunottamatta - jossa sijoittajat ovat tulkinneet rahapolitiikan joko keventyvän tai pysyvän kevyenä. Mutta nyt tilanne on tosiaankin toinen.
Viime viikkoina, kun keskuspankit ovat pitäneet tiukan linjansa, sijoittajat ovat sitten reivanneet portfolioitaan vastakkaiseen suuntaan: nyt myydään “kasvuosakkeita” ja muita riskipapereita ja hankitaan “arvo-osakkeita, valtion velkakirjoja sekä jopa puhdasta rahaa. Kun vielä vuoden ensimmäisinä kuukausina sekä velkakirjojen hinnat että osakkeet luisuivat rinnakkain, nyt velkakirjojen hintojen lasku ja korkojen nousu on pysähtynyt. Tämä kertoo siitä, että velkakirjoista on alkanut tulla jälleen turvasatama sijoittajille, eikä keskuspankkien uskota pystyvän nostamaan ohjauskorkoa paljon nykyisen pitkien korkojen tason yläpuolelle aiheuttamatta reaalitaloudellista taantumaa.
Nyt uutiskirjeen lukijat alkavatkin jo yhdistää tähän mennessä sanottua tämän perjantaikirjeen otsikkoon. Aivan niin: kryptovaluutat ja niiden hintakehitys. Mihin ne edellä kuvatussa kokonaisuudessa sijoittuvat? Tietenkin sinne kaikkein riskipitoisempien sijoitustuotteiden ja arvopapereiden joukkoon. Niihin, jotka tällaisissa rahoituksellisissa olosuhteissa todennäköisesti ottavat kunnolla kuokkaan. Ja niin tosiaan näyttääkin käyneen.
Kaikki rahoitusmarkkinoita ja yhteiskuntaa seuraavat ovat varmasti huomanneet kryptovaluuttamarkkinoiden viimeaikaisen hintaluisuun. Todellakin pudotus tällä markkinasegmentillä on ollut hurjaa. Kun kryptomarkkinan kruununjalokiven bitcoinin vaihtosuhde dollariin oli viime vuoden marraskuussa parhaimmillaan lähes 65 000 : 1, nyt yhdellä bitcoinilla saa enää 30 000 dollaria. Hinta on siis puolittunut. Samalla myös kryptomarkkinan kokonaisarvo on puolittunut yli 2000 miljardista dollarista noin 1000 miljardiin dollariin.
Tämän ison pudotuskuvan lisäksi viime viikkoina on seurattu yksittäisten kryptovaluuttojen romahduksia, joista eniten huomiota sai niin sanottu stablecoin Terra, jonka arvon piti olla sidottu 1:1 dollariin. Näin ei kuitenkaan ollut, ja paniikkimyyntien ja rahoitusmarkkinaspekulaation seuraksena Terran arvo suli käytännössä kokonaan viime viikon loppuun mennessä. Samalla saman yhtiön peruskrypto Luna otti rajua osumaa. Myös stablecoinien kirkkain tähti Tether joutui hetkeksi antamaan periksi dollarikytköksestä, mutta onnistui lopulta palaamaan siihen viikon aikana.
Nähdäkseni kryptovaluuttojen, kryptomarkkinan ja koko kryptoekosysteemin ongelmat ovat seurausta seuraavista tekijöistä:
Kryptojen suosio sijoitustuotteena on perustunut pitkälti ajatukseen siitä, että lohkoketjuteknologiaan nojaavat rahat ovat mahtavin viime aikojen talousinnovaatio, joka tulee mullistamaan talousjärjestelmämme juuriaan myöten. Tästä syystä myös kryptoihin sijoittamiseen on ollut tavallisia uusia sijoitustuotteita suurempaa kiinnostusta viime vuosina.
Kryptovaluutat sijoitustuotteena eivät kuitenkaan juuri eroa tavanomaisista sijoituskohteista (arvopapereista, reaalivarallisuudesta), eikä niiden toiminta maksuvälineenä liity suoraan tähän kysymykseen. Toki kryptojärjestelmiin sisäänrakennettu niukkuus auttaa siinä, että joissain olosuhteissa niille voi syntyä suurta sijoituskysyntää, mitä olemmekin lähimenneisyydessä todistaneet.
Kryptot ovat tehneet nousunsa aikana, jolloin rahapolitiikka on lähes koko ajan ollut rahoitusolosuhteita keventävää tai keveyden säilyttävää. Kun riskipitoisempia sijoituskohteita on etsitty koko ajan kuumeisemmin, kryptot ovat näyttäytyneet suurillekin institutionaalisille sijoittajille hyvänä vaihtoehtona viimeiset vuodet. Kun rahapolitiikan sykli on nyt viimein tullut kiristyksen vaiheeseen, tämä kysyntä kryptovaluutoilta sulaa.
Kryptovaluuttojen suurin ongelma sijoituskohteena on se, että ne eivät lupaa omistajalleen oikeastaan mitään. Kun velkakirjat lupaavat korkotuottoa ja osakkeet osinkoa, kryptojen ainoa lupaus on toimia maksuvälineenä tietyssä lohkoketjupohjaisessa selvitysjärjestelmässä. Niiden reaalinen hyöty omistajille riippuu siitä, ketkä muut tuohon järjestelmään osallistuvat ja mitä he ovat mahdollisesti valmiit kryptovaluuttaa vastaan myymään. Sijoituskohteena kryptojen ainoa lupaus on (dollari)hinnan jatkuva nousu, joka sitten takaa mahdollisuuden ostaa mahdollisilla kryptovoitoilla jotain dollarimaalimassa. Kun hintojen nousu loppuu, ja ennen kaikkea kun usko siihen loppuu, on kryptomarkkinoilla suuri pudotuksen vaara. Hintojen putoamista patoavia tekijöitä on varsin vähän.
Kryptoekosysteemistä on kehittynyt sääntelemätön markkinapaikka, jossa vastuiden ja velvollisuuksien hahmottaminen on hyvin vaikeaa sijoittajille. Sääntelyn puute on näin suurelle markkinapaikalle melko tavatonta. Esimerkiksi viime viikkojen stablecoin-romahdukset, joissa monet piensijoittajat ovat varmasti hävinneet rahojaan, eivät ole kovin kaunista katseltavaa ja tällaiset olisi syytä kitkeä juuri rahoitusmarkkinasääntelyllä pois. Jostain syystä valtioilla ei kuitenkaan ole ollut halua vielä puuttua kryptomarkkinan läpivalaisemiseen millään tavalla. Jokainen osallistukoon siellä omalla vastuullaan.
Millaista tulevaisuutta näiden ongelmien kanssa painiville kryptovaluutoille sitten voidaan odottaa jatkossa sijoituskohteena? Laitetaan tähänkin viiden kohdan listaus:
Seuraavina viikkoina hintojen pudotus jatkuu, sillä todennäköisesti keskuspankkien kiristysvaihde pysyy päällä kesän yli.
Mitä kauemmin rahoitusolosuhteet tiukentuvat, sitä enemmän toimijoita ja sijoittajia putoaa kryptomarkkinoilta pois. Vuoden 2022 aikana tätä ekosysteemia koetellaan siis kunnolla ja monet poistuvat markkinapaikalta pysyvästi.
Kryptovaluuttojen ideologinen kannatus on kuitenkin ollut viime vuosina niin valtaisaa, että tuskin vielä tämäkään romahdus (aiemmat muuten sijoittuvat myös niihin lyhyisiin rahapolitiikan kiristämisen ja rahoitusolosuhteiden kiristymisen hetkiin, joita viime vuosina on nähty) vie ydintoimijoiden uskoa kryptovaluuttoihin ja niihin sijoittamiseen. Silti kryptoista saattaa tulla jatkossa pienemmän piirin juttu. Tämä söisi niiden menestyksen eväitä sijoitusinstrumenttien kilpailussa.
Kryptojen ekologinen jalanjälki ja muut reaalimaailman moraaliset kysymykset voivat myös edelleen nakertaa virtuaalivaluuttojen kannatusta ja romahduskohdissa tällaiset tendenssit saattavat voimistua.
Jos kryptoekosysteemi pystyy puolustautumaan riittävän pitkään rahoitusolosuhteiden kiristymiseltä (ja ideologisilta hyökkäyksiltä), eikä kokonaan tuhoudu tulevina kuukausina, rahapolitiikan seuraava käännös antaa sille mahdollisuuden uuteen nousuun myös sijoituskohteena.
Ei pidä siis vannoa vielä, että kryptovaluuttojen taru on ohi. Maailmassa on vielä tilaa tälle ilmiölle, jota monet ovat pitäneet näihin päiviin saakka vuosisadan kovimpana taloudellisena innovaationa. Riippumattomuus valtioista ja vapaus vaihtaa hyödykkeitä omilla ehdoilla kutkuttaa kryptoissa edelleen. Lisäksi kapitalismissa saatetaan jatkossakin tarvita riskipitoisia sijoitustuotteita. Nämä kaksi tekijää puoltavat kryptojen selviämistä ja mahdollisesti jopa uutta kukoistuskautta. Ainakin seuraavaan suureen keikahdukseen asti.
Keskustelin kryptovaluutoista enemmän Toivo Haimin kanssa Kansan Uutisten Kaikki uusiksi -podcastista. Keskustelumme löytyy täältä. Siellä ajatuksia muun muassa kryptovaluuttojen ja valtioiden välisestä suhteesta, ja muita hajahavaintoja tässä uutiskirjeessä esitettyjen havaintojen lisäksi.
Mukavaa viikonloppua kaikille uutiskirjeen ystäville!
Ansiokas kirjoitus tälläkin kertaa, kiitos Jussi