Perjantaikirje: lyhyttä sykliä kokemassa
Perjantaikirje: lyhyttä sykliä kokemassa
Talouspolitiikan sykli on muuttunut ennätyksellisen nopeaksi.
Vauhdikas viikko on ollut tämäkin keskuspankkikapitalismissa. Keskiviikkona nimittäin julkaistiin Yhdysvaltojen inflaatiotiedot huhtikuulta ja sen jälkeen on katseltu pari päivää markkinareaktioita yrittäen päätellä, missä makrotaloudellisissa ja rahoituksellisissa olosuhteissa nyt mennään.
Tilastojulkistus keskiviikkona oli kaksijakoinen. Ensinnäkin sen mukaan inflaatiohuippu näytti tulleen vastaan ja usean kuukauden ajan jatkunut vuosi-inflaation kasvu kääntyi lieväksi laskuksi. Tämä oli tietysti positiivinen uutinen. Negatiivinen uutinen puolestaan oli se, että markkinatoimijat olivat odottaneet voimakkaampaa inflaatiotahdin hidastumista. Näihin odotuksiin nähden lukemat olivat pettymys.
Katse markkinareaktioihin - käännös tapahtumassa?
Ensimmäisten markkinareaktioiden perusteella sijoittajien ajatus oli, että tilastoraportti antaa Fed:lle mahdollisuuden jatkaa aloittamallaan ja paljon puhumallaan rahapolitiikan kiristämisen tiellä. Odotus edelleen on, että 0,5 prosenttiyksikön ohjauskoron nostoja seuraa, kunnes ohjauskorko päätyy jonnekin 2,5-3 prosentin haarukkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitusolosuhteet tulevat pysymään kireinä ja ehkäpä yllättävät vielä kiristymällä lisää. Käytännössä silloin pitkät (riskittömät) korot pysyttelevät ainakin nykytasollaan tai ehkä jopa nousevat hieman, jolloin kautta linjan arvopapereiden hintoihin kohdistuu laskupainetta. Niinpä viime viikkojen osakekurssien laskun voidaan yhä odottaa jatkuvan.
Keskiviikon ja torstain aikana osakekurssien alamäki jatkuikin. Vielä pahemmin ottivat takkiin rahoitusmarkkinoilla kryptovaluutat, joiden koko ekosysteemiä nyt kiristyvän rahapolitiikan olosuhteissa koetellaan. Kun riskitön korko nousee, korkoa tuottamattomien kryptovaluuttojen kysyntä luonnollisesti hiipuu, mikä tarkoittaa pahimmillaan rajoittamatonta hinnan luisua. Kryptomaailman koettelemukset ovat kuitenkin oman tekstinsä arvoinen aihe, joten ei siitä nyt sen enempää.
Vaikka äkkiseltään saattoi näyttää siltä, että viime viikkoina tutuksi tullut meno (luisu alaspäin) rahoitusmarkkinoilla jatkuisi, edelliset päivät tarjosivat kuitenkin siihen merkittävän poikkeuksen. Nimittäin bondimarkkinoilla eli valtion velkakirjojen markkinoilla vedettiin selvästi henkeä, eikä velkakirjojen hintojen lasku enää seurannutkaan osakkeiden laskua. Päinvastoin hinnat kääntyivät pienoiseen nousuun, mikä puolestaan tarkoittaa loogisesti sitä, että pitkät korot kääntyivät laskuun.
Tämä on nähdäkseni erittäin merkittävä muutos, jolla on jatkuessaan moninaisia vaikutuksia sekä rahoitusmarkkinoilla että reaalitaloudessa. Ensinnäkin se tarkoittaa sitä, että rahoitusolosuhteet eivät jatkossa enää juurikaan kiristyisi Yhdysvalloissa ja maailmalla, vaan tällä rahapolitiikan kierroksella valtion velan korkojen huippu jäisi (jälleen) noin 3 prosentin tuntumaan. Paineet rahapolitiikan kiristämisestä häviäisivät siten myös muilta keskuspankeilta ja dollarimaailmaan saataisiin jälleen rauha.
Kun viime viikkoina dollari on vahvistunut ja dollarikorot ovat nousseet rajusti, tällainen käännös olisi suuri helpotus erityisesti dollaririippuvaisille kehittyville talouksille. Myös kehittyneissä velkavetoisissa talouksissa rahoitusolosuhteiden keventyminen tai pysyminen keveänä (euroalueen yksityinen rahoitus) olisi balsamia syntymässä oleviin taloudellisiin haavoihin, joita myös Ukrainan tilanne ja energiakriisi ovat pyrkineet avaamaan vuoden 2022 ensimmäisinä kuukausina.
Korkosyklin uusi vaihe olisi toki helpottava myös Yhdysvalloille, jossa talous on viime aikoina alkanut yskähdellä. Rajusti vuoden 2022 aikana kiristynyt finanssipolitiikka, rahoitusmarkkinoiden luisu ja korkea inflaatio ovat suistaneet talousluottamusta ja alentaneet yksityistä kulutus- sekä investointihalukkuutta viime aikoina. Entisestään kiristyvää rahapolitiikkaa ei oikeastaan kukaan enää kaipaa, sillä taantumapelot Yhdysvalloissa ovat lisääntyneet merkittävästi helmikuun jälkeen.
Näyttää siis siltä, että bondimarkkinat ovat ensimmäisenä lähteneet toteuttamaan talouspoliittista käännöstä tuottamalla pienoista rahoitusolosuhteiden keventymistä. Tämän käännöksen taustalla on varmaankin oletus siitä, ettei velkavetoinen kapitalistinen rahatalous kestä nykyistä tiukempaa talouspolitiikkaa ja keskuspankkien (miksei myös valtioiden) on palattava sitä tukemaan viimeistään vuoden 2023 alusta. Samalla inflaatiopaineetkin hellittävät riittävästi, että keskuspankit voivat tukemiseen jälleen ryhtyä. Mitä aiemmin tämän käännöksen arvaa ja mitä nopeammin siirtyy myyntilaidalta ostolaidalle, sitä paremmat mahdollisuudet sijoittajilla on tehdä voittoa käännöksellä.
Mikäli velkakirjamarkkinat ovat oikeassa ja markkinakorkojen suunta on pidempään alaspäin, myös muilla markkinalohkoilla saadaan huokaista helpotuksesta. Tällä hetkellä kuitenkin monien velalla sijoittaneiden positiot ovat helisemässä, pakkomyyntejä joudutaan tekemään, eikä ihan pieni rahoitusolosuhteiden parantuminen riitä tilanteen vakauttamiseen. Siksi luulenkin, että hintojen lasku osakemarkkinoilla sekä kryptovaluutoissa edelleen jatkuu - kunnes se ei enää jatku.
Keskuspankit lopulta määrittävät suunnan
Edelleen paljon on kuitenkin keskuspankkien käsissä. Inflaatioraportin jälkeen Fed:n johtokunnan jäsenet ovat pitäneet puheita, joissa ei ole kauheasti jarruteltu, vaan vuoden 2021 lopulta asti jatkunut haukkamaisuus on vallinnut. Vaikka pääjohtaja Jerome Powell edellisellä viikolla ehkä hieman jarrutteli koronnostoinnokkuutta, tälläkin viikolla 0,75 prosenttiyksikön kertakorotus on liikkunut keskuspankkiirien puheissa. Ja korotusvaiheen lopputuloksena pyöritellään edelleen yli 3 prosentin ohjauskorkoa.
Euroopan puolella EKP on alkanut seurata omissa puheenvuoroissaan aiempaa voimakkaammin rapakontakaista esimerkkiä. Tällä viikolla useampikin EKP:n edustaja on kertonut kesäisistä koronnostohaluista ja tarpeesta hilata ohjauskorkoa selvästi ylös vuoden 2022 loppuun tultaessa. Kuten pankin johtokunnan saksalainen edustaja Isabel Schnabel on viimeaikaisissa puheenvuoroissaan painottanut, puheet eivät enää riitä, vaan keskuspankin on nyt toimittava.
Itse olen kyllä tulkinnut Schnabelin puheet edelleen puheina ja tarkoituksellisen haukkamaisina sellaisina. On nimittäin mahdollista, että EKP ei lainkaan ehdi tähän koronnostovaiheeseen mukaan, joten sen on nyt vedettävä puheet ja lupaukset niin pitkälle haukkamaisiksi kuin on mahdollista. Silloin se voi ainakin sanoa, että ilman talouden jäähtymistä ja inflaation hidastumista (itsestään) se kyllä olisi puolustanut hintavakautta kovin ja määrätietoisin toimin.
Joka tapauksessa keskuspankkien viestinnässä ei ole ollut nähtävissä oikeastaan ollenkaan haukkamaisuudesta luopumista, mikä tietenkin asettaa markkinoiden korkohuipun haistelun mielenkiintoiseen valoon. Esimerkiksi kun Jay Powell valittiin eilen jatkokaudelle ja hän antoi haastattelun medialle, hän kertoi että edessä saattaa olla “kipua”. Eli tietävätkö velkakirjasijoittajat todella paremmin kuin keskuspankkiirit itse, missä rahapolitiikan rajat menevät? Vai osaavatko he lukea keskuspankkien viestintää niin hyvin, että pystyvät muuttumattomasta linjasta päättelemään rahapolitiikan lipeävän pian nykylinjalta?
Kuten edellä kuvasin, todennäköisesti sijoittajat nojaavat tässä ihan ehtaan makrotaloudelliseen analyysiin, tulkintoihin tilastojulkistuksien kertomasta sekä talouden rakenteista ja talouspolitiikan suunnasta. Ja jos niiden mukaan edessä on heikentyvä suhdanne, keskuspankkiirien tämän päivän puheet voidaan jättää omaan arvoonsa.
Johtopäätökset
Talouspolitiikka Yhdysvalloissa on kiristynyt vuoden 2022 alussa merkittävästi sekä finanssipolitiikan että rahapolitiikan osa-alueella. Yhdysvaltojen talous ja koko dollarivetoinen maailma ovat alkaneet horjahdella tämän käännöksen seurauksena. Nyt olemme nähneet ensimmäisiä viitteitä siitä, että rahoitusolosuhteiden kiristyminen olisi päättymässä. Ovatko velkakirjamarkkinat tässä oikeassa, vai yllättävätkö keskuspankit vielä kerran kiristävän talouspolitiikan kanssa yhteensopivien taloustilastojulkistusten kanssa? Sitä seuraamme keskuspankkikapitalismissa tulevatkin viikot. Mutta juuri nyt talouspolitiikan sykli näyttää kyllä erittäin lyhyeltä.