Vaalivärinää markkinoilla

Yhdysvaltojen presidentinvaalien lähestyminen alkoi viimein näkyä myös rahoitusmarkkinoilla.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat toistaiseksi näkyneet rahoitusmarkkinoilla mielestäni varsin vähän. Sen sijaan markkinoiden suuntaa ovat ohjanneet vuoden 2024 aikana yleinen makrotaloudellinen kehitys sekä keskuspankkien, ennen kaikkea Yhdysvaltojen Fed:n rahapolitiikka. Edellisessä uutiskirjeessäni esitin loppuvuoteen neljä skenaariota, joiden kautta pohdin myös rahoitusmarkkinoiden suuntaa. Niissäkään en tullut nostaneeksi presidentinvaaleja keskeiseksi markkinakehitystä ajavaksi muuttujaksi. Syyskuussa esittämistäni skenaarioista muuten parhaan vastaavuuden todellisuuden kanssa sai skenaario 3, jonka lähtökohtana oli oletettua parempi Yhdysvaltojen työmarkkinoiden kehitys vuoden lopun kuukausina, tosin sillä erolla, että Fed alensi ohjauskorkoaan tästä huolimatta 0,5 prosenttiyksikköä syyskuussa. Osakemarkkinoiden viime viikkojen vahva nousu oli näillä tulemilla annettu!

Mutta takaisin presidentinvaaleihin. Nähdäkseni ne ovat näkyneet rahoitusmarkkinoilla toistaiseksi niin vähän siitä syystä, että kisa on pysynyt äärimmäisen tiukkana sen jälkeen, kun Kamala Harris korvasi Joe Bidenin demokraattien presidenttiehdokkaana. Republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin siinä vaiheessa hankkima kannatusjohto suli nopeasti ja Harrisin kampanja alkoi hetkellisesti näyttää voittajalta. Sen jälkeen gallupit ja eri vaalianalyysit ovat kuitenkin tulkinneet tilanteen viikko toisensa jälkeen niin tasaiseksi, että voittaja voitaisiin ratkaista kolikonheitolla. Näin ollen rahoitusmarkkinoilla ei ole ollut kiirettä eikä ehkä mahdollisuuttakaan alkaa hinnoitella vaalien lopputulosta sisään. Portfoliopäätökset ovat siis saaneet odottaa aivan vaalien alle asti.

Tällä viikolla on kuitenkin alkanut tapahtua. Kaikkein selvimmin markkinoiden herääminen presidentinvaaleihin on näkynyt kahdella markkinalohkolla: kullan hinnassa sekä Yhdysvaltojen pitkissä koroissa (ja sitä kautta maailman velkakirjamarkkinoilla laajemmin). Vaikka toki kullan hinnan nousu on jo pidemmän aikaa ollut tasaisen kovaa, kahden viime viikon aikana hinta on suorastaan ampaissut kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen syyskuun lopun ja lokakuun alun tasaisemman vaiheen jälkeen.

Samaan aikaan Yhdysvaltojen valtion pitkät korot (tuottovaateet) ovat niin ikään ampaisseet tiukkaan nousuun (ja velkakirjojen hinta on laskenut). Tästä noususta tekee erityisen se, että Fed:hän on juuri samaan aikaan sitoutunut ainakin jonkinlaiseen rahapolitiikan keventämiseen, minkä myös rahoitusmarkkinat ovat hyväksyneet. Silloinhan pitkienkin korkojen luulisi tulevan alas lyhyiden perässä. Viime päiviin asti näin tapahtuikin, mutta nyt jokin on selvästi muuttanut sijoittajien näkemystä. Väitän, että tuo jokin on presidentinvaalit ja oletukset vaalien lopputuloksesta.

Oma tulkintani tilanteesta on se, että rahoitusmarkkinoilla on alettu uskoa Donald Trumpin voittoon, kun vaalipäivään on alle kaksi viikkoa aikaa. Viime aikoina monet mielipidekyselyt ja analyysit ovatkin osoittaneet Trumpin kannatuksen vahvistuneen eli kuuluisa vaaliviisari on värähtänyt republikaanien ehdokkaan suuntaan. Tätä ei ole estänyt edes se, että Trumpin puheet ovat lipsuneet pahasti autoritarismin ja jopa fasismin puolelle, mistä demokraatit ovat avoimesti alkaneet huomautella.

Linkki Trumpin todennäköisemmästä voitosta kullan hinnan ja pitkien korkojen nousuun on nähdäkseni Trumpin lupailema “talousohjelma”, jonka keskiössä ovat (jälleen) massiiviset veronalennukset ja liittovaltion alijäämien kasvusta piittaamattomuus. Vaikka Harrisinkaan talousohjelmaa ei voida pitää haukkamaisena talouskurin ohjelmana, Trumpin lupaukset tarkoittavat turboahdettua elvyttävän finanssipolitiikan linjaa Yhdysvaltoihin tuleviksi vuosiksi - toteutuessaan.

Kun Trumpin politiikkaan lisäksi sisältyy kauppasodan kiihdyttäminen, valtion suunnitelmallisen talousohjauksen purkaminen ja yleinen laissez-faire-meininki (tariffien ulkopuolella), raju kokonaiskysynnän lisääminen taloudessa todennäköisesti johtaa sekä vahvaan kasvuun monilla toimialoilla että myös tarjonnan pullonkauloihin monilla. Seurauksena on inflatorinen talous, johon toivottavasti vielä itsenäisen keskuspankin on sitten vastattava rahapolitiikkaa kiristämällä eli korkoja nostamalla. Näin talouden korkokuva muuttuu Trumpin voiton myötä selvästi “higher for longer”-suuntaan. Tällä tavalla uskon sijoittajien tilannetta juuri nyt pohtivan. Ja siksi pitkien korkojen ja kullan hinnan liikkeet ovat viime päivinä olleet todistamamme kaltaisia.

Tilanne presidentinvaaleissa on kuitenkin edelleen siinä määrin tiukka, että seuraavat gallupit saattavat muuttaa sekä odotuksia vaalien voittajasta että tulevien vuosien talouspolitiikasta Yhdysvalloissa. Jos Harris ja demokraatit onnistuvat kampanjansa loppukirissä ja saavat äänestäjiä runsain mitoin liikkeelle erityisesti vaa’ankieliosavaltioissa, Trump ja hänen talousohjelmansa ovat edelleen lyötävissä. Mikäli tältä alkaa näyttää ja tämä on lopputulos marraskuun puolivälissä, palattaneen markkinoilla aikaisempaan näkemykseen, jossa myös pitkien korkojen suunta on vähitellen laskeva.

Trumpin voittaessa aluksi mentäneen viime viikkojen mukaisella uralla, mutta sen jälkeen mikä tahansa on oikeastaan mahdollista. Sen verran villejä ovat entisen presidentin viestit olleet viime aikoina ja sen verran kovaa jengiä pyörii hänen ympärillään, että epävarmuus ja jatkuvat heilahtelut markkinoilla lienevät tulevien vuosien markkinakehitystä määrittäviä käsitteitä. Toistaiseksi Wall Streetin väelle Trump on kelvannut varsin hyvin, ja hänen fasistisia piirteitään on pyritty myös tietoisesti häivyttämään keskustelusta. Todellisuus saattaa kuitenkin yllättää myös finanssikerman.